Otaniemen Talousguru 2020 valittu

Tammikuun 15. Otaniemen lukiossa järjestettiin Talousguru -kilpailun alkukarsinnat. Lukion paras pääsee mahdollisesti kilpailemaan korkeakoulupaikasta talousalalla.

Voittajaksi selviytyi lukion toiselta vuosikurssilta Robert Hakkarainen.

Kilpailutehtävissä vaadittiin monipuolista talousosaamista ja laskemista. Pitkässä esseessä piti vertailla tilastojen valossa Suomen ja Ruotsin talouskehitystä toisiinsa.

Ensi vuoden tammikuussa jälleen uusi mahdollisuus! https://www.finanssiala.fi/talousguru

Lukiolaisten pörssipäivä 11.11.2019

Olimme 11.11.2019 vierailemassa Pörssitalolla Helsingissä toisen asteen opiskelijoille järjestetyssä pörssipäivässä. Tapahtumassa kuulimme talouden asiantuntijoilta osakemarkkinoista, omistajuudesta, vastuullisesta omistajuudesta ja yleisesti pörssin toiminnasta.

Tapahtumassa olivat puhumassa Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri, Remedy Entertainmentin toimitusjohtaja Tervo Virtala ja S-Pankin päästrategi Lippo Suominen. Lounasmeri kertoi pörssin historiasta ja pörssin yhteiskunnallisesta merkityksestä. Lounasmeri myös taustoitti pörssin taustoja ja tavoitteita. Lounasmeren edustaman pörssisäätiön agendana on kehittää arvopaperimarkkinoita, edistää arvopaperisäästämistä ja parantaa suomalaisten talousosaamista.

Suomalaisen peliyhtiö Remedyn toimitusjohtaja, Tero Virtala oli puhumassa oman yrityksensä historiasta sekä toimintamalleista. Virtalan puhe oli lähes täyspainotteinen pitch firmastaan, eikä niinkään peliyhtiön näkökulmasta pörssiin. Virtala kertoi onneksi myös firmansa hyödyistä listauduttuaan pörssiin vuonna 2017.

S-Pankin päästrategiksi Nordeasta hypännyt Lippo Suominen mielestämme piti tapahtuman loppuun mielestämme tilaisuuden parhaan esityksen. Suominen kertoi hyvin ajankohtaisilla esimerkeillään, miksi nuorten kannattaa sijoittaa. Suominen korosti myös, että sijoittaminen kannattaisi aloittaa mahdollisimman pian ja uskommekin Suomisen tehneen kaikkiin lähtemättömän vaikutuksen. Esityksessään Suominen kertoi sijoittamisen realiteetit, eli hänen sanojaan siteeraten “Sijoittaminen ei ole vain ruusuilla tanssimista, vaan välillä voi tulla tappiota niin, että tuntuu.”

-  Elia ja Timi

Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasotaa seuraamassa

Perehdyimme tarkemmin Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasotaan. Vapaakaupan ajan vaihtuminen protektionismiin ja ulkomaankaupan rajoituksiin ovat aiheuttaneet hallaa niin Suomen kansantaloudelle kuin maailmantalouteenkin vuoden 2019 aikana.

Kauppasodalla yleisesti tarkoitetaan kansainvälisessä kaupankäynnissä tilannetta, jossa maat asettavat toisilleen tariffeja tai muita kaupan esteitä, kuten tullimaksuja ja veroja ja ohjailevat valuuttakursseja. 


Kauppasota alkaa, kun yksi valtio kokee että toinen valtio harjoittaa epäreiluja kauppakäytäntöjä. Kauppasodan pyrkimys on yleensä korjata kauppavajetta ja suojata kotimaan yrityksiä sekä työpaikkoja ulkomaiselta kilpailulta.

Yhdysvallat kokevat Kiinan epärehelliseksi kauppakumppaniksi ja ovat syyttäneet tätä heidän välisten sopimuksien rikkomisesta ja "porsaanreikien" käytöstä. 
 Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump käynnisti vuonna 2018 neuvottelut, joissa haluttiin Yhdysvaltoja paremmin hyödyttäviä kauppasopimuksia.
 Yhdysvallat ja Kiina asettivat toisilleen lisätullit 24.9.2018. Yhdysvallat 200 miljardia ja Kiina 60 miljardia.

Kauppasodan nykytilanne marraskuussa 2019 kädenvääntöä ilman tulosta. Kauppasodan nykytilanteeseen kuuluu vaihtelevaa, eivätkä osapuolet tunnu vieläkään pääsevän yhteisymmärrykseen. Osapuolet olivat aiemmin jo valmiita sopimaan kauppasodan päättymisestä, kunnes perjantaina 8.11 Trump ilmoitti, ettei hän ole valmiina purkamaan asettamiaan tulleja. Päinvastoin Trump aikoo lisätä tuontitulleja joulukuun puolivälissä. Aikaisemmat tullit ovat koskeneet tuotteita, joiden tunnin arvo on ollut 400 mrd €. Joulukuussa voimaan astuvat tullit koskevat tuotteita, jotka ylittävät 160 mrd € tuonnillaan. 

 

Kiina on ollut selkeästi halukkaampi pääsemään sopimukseen kauppasodasta, sillä sen talous on ollut suurempi häviäjä kauppasodassa, vaikka he ovat valehdelleet talousluvuista. 

 

USA:n puolella ei olla valmiita myönnytyksiin, ja kovalla linjalla on suurta kannatusta myös yli osavaltion rajojen. Valkoisen talon edustaja väläytteli myös jonkinlaiseen sopimukseen pääsystä, mutta mitä suurimmalla todennäköisyydellä sopimuksen syntyminen vaatisi Kiinalta isoja myönnytyksiä. 

 

Kauppasodan voidaan odottaa jatkuvan vielä jonkin aikaa ja USA onkin suunnitellut joulukuun puoliväliin 160 miljardin arvoisia tulleja. Kauppasodassa on tähän mennessä soudettu ja huovattu toden teolla, joten emme uskalla sanoa mitään varmaksi ennen kuin molempien osapuolten nimet ovat paperissa.  

 

  


Vierailulla Aalto yliopiston kauppakorkeakoulussa

Vierailimme maanantaina 4.11. taloustiedon jatkokurssin (YH06) kanssa Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksella. Vierailun tarkoituksena oli saada yksityiskohtaisempaa informaatiota Aallosta ja muista maan kauppakorkeakouluista. Ryhmämme yleinen kuva vierailusta oli erittäin positiivinen. Meille oli varattu hienot tilat uuden yliopistorakennuksen ylimmästä kerroksesta. Tarjoilu oli erinomainen lisä maanantai-iltapäivän vierailulle, eikä asiantuntijoissakaan ollut moitittavaa.


Alussa meille tarjottiin pullakahvit, mutta sen jälkeen pääsimme kuuntelemaan tutkimustiedon assistentti Eero Nurmen lyhyen esityksen kauppakorkeakoulun toiminnasta ja opintojen tarjonnasta. Seuraavaksi puheenvuorossa oli taloustiedon professori Pauli Murto. Hän kertoi taloustiedon opiskelusta kauppakorkeakoulussa. Myös kolmannen vuosikurssin opiskelija Willka Reyes pääsi ääneen kertomalla hieman sisäpiirin tietoja kauppakorkeakoulussa opiskelusta. Hän kertoi hyviä vinkkejä ja asioita, jotka varmasti olivat jokaisen meidän mielessä jollain tapaa.


Mitä me sitten tapaamisesta opimme? Ensimmäisenä tulee mieleen se, että professori Murto puhui stereotypian vastaisesti aivan ymmärrettäviä asioita ja hieman vaikeammat käsitteet hän ystävällisesti avasi meille ennenkuin jatkoi esitystään. Saimme hyvin perusteellisen opetuksen, mitä kauppakorkeakoulussa opetetaan varsinkin taloustieteen alalla. Professori Murto opetti myös meille kuuluisan “peliteorian” alkeet, saimme siis kokea pienen palasen siitä, millaista Murron luennoilla/ tunneilla tulee tulevaisuudessa olemaan. Ensin täytyisi tietenkin päästä sisään, mutta uskomme että Otaniemen akatemia antaa meille tähän tarvittavat eväät.
- Matias P., Matias M. ja Ilmari

Katsaus globaaleille markkinoille

Taloustiedon jatkokurssilla saimme vieraaksi taloudellisen tietotoimisto (TAT) työntekijöitä - Mikko Hakalan ja  Lauri Vaaran - kertomaan TAT: in toiminnasta sekä bisneskurssien verkko-opiskelusta, jota pääsimme testaamaan Claned-nimisellä sivustolla. TATin työntekijät pitivät meille kolme kokonaista oppituntia aiheesta "Globaalit markkinat", joilla kävimme läpi talouden megatrendejä, liiketoimintastrategioita ja liiketoimintakulttuureita.  

  

Megatrendeistä opimme niiden olevan ajankohtaisia, jotka vaihtelevat ajan saatossa. Nykyajan suuria megatrendejä ovat muun muassa ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja digitalisaatio, joita yritykset yrittävät parhaansa mukaan hyödyntääkansainvälisillä markkinoilla toimiessaan. Opimme yrityksistä sekä niiden tavoista hyödyntää megatrendejä.  

Oppitunneilla kävimme myös läpi erilaisia liiketoimintastrategioita ja sitä, miten erilaiset strategiat toimivat. Tutuiksi tulivat esimerkiksi monikotimainen, kansainvälinen ja ylikansallinen strategia. Teimme Claned-alustalla myös harjoituksia, joissa pääsimme teorian tasolla testaamaan mikä strategia olisi paras erilaisille yhtiöille. 

  

Liiketoimintakulttuureista opimme kaupankäynnin olevan erilaista riippuen kaupankäyntimaasta tai kumppanista sekä hänen taustastaan. Esimerkiksi Kiinassa kauppojen toteutumisen onnistumiseen vaikuttavat monet eri tekijät. Luottamus on näistä suurimpia. Liiketoimintakulttuureja on tärkeää ymmärtää, jotta voi onnistua taloudellisesti ja menestyä globaaleilla markkinoilla.   

- Lasse ja Tomas  

Generation Euro -rahapolitiikkakilpailussa

Osallistuimme neljän hengen joukkueissa Suomen Pankin ja Euroopan Keskuspankin Generation Euro -kilpailun karsintaan vastaamalla 30 rahapolitiikkaan liittyvään kysymykseen. Kysymykset oli jaettu kolmeen eri tasoon: helppoihin, keskivaikeisiin ja asiantuntemusta vaativiin kysymyksiin. Karsintakysymykset koskivat Euroopan keskuspankin tehtäviä ja toimintaa. Kysymysten avulla testattiin tietämystä muun muassa EKP:n historiasta ja korkopäätöksistä.   

Generation Euro kilpailussa on kolme kierrosta, joista osallistuimme nyt ensimmäiseen kierrokseen. Toisella kierroksella joukkueiden tulee laatia korkopäätös, joka tulee perustella analyysitehtävällä. Aluksi joukkueet laativat tilannekartoituksen euroalueen tilanteesta ja inflaationäkymistä. Tilannearvion jälkeen joukkue tekee korkopäätöksen ja kirjaa sen ylös.  

Kolmannelle kierrokselle valitaan kolmesta neljään analyysitehtävässä parhaiten menestynyttä joukkuetta. Joukkueet kutsutaan esittelemään uusi korkopäätöksensä Suomen Pankin asiantuntijaraadille, joka arvio esitykset ja valitsee voittajan. Esityksen tulee olla luova ja kaikkien joukkueen jäsenten tulee osallistua esitykseen tasapuolisesti. Esityksen jälkeen arviointiraati esittää joukkueelle lisäkysymyksiä, joilla varmistutaan perehtyneisyydestä rahapolitiikkaan. 

Kilpailun karsintakysymyksillä pystyi kertaamaan talouden tärkeitä asioita ja seikkoja. Kilpailu toteutettiin leikkimielisessä, positiivisessa tunnelmassa luokassa, unohtamatta kilpailun suurtakin palkintoa. Saimme vastauksistamme 87% oikein, mutta se ei riittänyt seuraavalle kierrokselle. 

- Timi ja Elia

Taloustaitoja ja yrittäjyyttä Hautomossa 7.10.2019

Kaikki Otaniemen lukion kakkosluokkalaiset osallistuivat kolmen tunnin ajan Hautomo-tapahtuman työpajoihin, joissa opiskeltiin talouden hallintaa, bisneksen perusteita ja maailmantalouden kiemuroita. Hautomon järjestivät Nordea ja Taloudellinen tiedotustoimisto eli TAT.

Työpajat oli jaettu kolmeen joiden aiheina oli: Oma talous haltuun, Yrittäjyys ja Kansainvälinen kauppa. Olimme tapahtumassa ryhmän vetäjiä eli veimme määrätyt pienryhmät oikeisiin paikkoihin oikeaan aikaan ja varmistimme samalla sen, että ryhmä pysyy kasassa ja suorittaa sille annetut tehtävät. Pajoissa pelattiin mm. Kahoottia, joka liittyi talouskäsitteisiin. Lisäksi kuuntelimme luentoja ja keskustelimme pajan vetäjien kanssa.

Opimme päivän aikana talouden käsitteitä, jotka varmasti auttavat tulevaisuudessa oman talouden hallinnassa. Opimme myös globaalista taloudesta, joka on iso osa nykymaailmaa. Kuulimme myös megatrendien vaikutuksesta niin tavallisen kuluttajan kuin yritysten kaupankäyntiin.,


Työpajat olivat kivaa vaihtelua oppimiseen ja työpajoissa oppi uusia asioita. Pelasimme Aliasta, jossa opimme paljon uutta taloussanastoa. Pääsimme myös keskustelemaan muiden opiskelijoiden kanssa taloudesta ja sen vaikutuksesta meihin nuoriin. Tutustuin moniin uusiin ihmisiin isossa lukiossamme. Vaikka työpajat olivat hauskoja ja opettavaisia, olisivat ne voineet haastaa vielä vähän enemmän ajattelemaan. Pajoissa olisi voinut olla myös tehtäviä, joissa olisi pitänyt toimia enemmän yhdessä ryhmänä.

- Ella ja Elena